Tuun hulluks, hulluks täst kaikesta ihanasta. En kestä miten ihanaa aikaa tää syksy on, mun lempivuodenaika. En siedä tätä kipuu mikä johtuu ikävästä, koti-ikävästä, mut se helpottaa ylihuomenna. En käsitä miten tärkeiks ihmiset tulee ihan hetkessä, tärkeimmiks, kun jotku monessa vuodessa. En ymmärrä miten kaikki voi olla näin järjestyksessä, miten elämässä ei löydy mitään valitettavaa, missään.
rakas <3
VastaaPoistasie oot <3
Poista